Silitänkö minäkin tulevaisuudessa tekoälyä?

2018 tehdyn kyselytutkimuksen* mukaan lähes 60% 13-16 -vuotiaista yläkoululuikäisistä nuorista uskoo suuren osan nykyisistä töistä katoavan tulevaisuudessa.

Samassa tutkimuksessa mainitaan, että jopa 65% näistä nuorista tulee työllistymään ammatteihin, joita ei vielä tunneta. Valtaosa näistä uusista ammateista liittyy jollain tavalla siihen, miten tekoäly tulee mullistamaan tuntemaamme maailmaa. Tämä on ajatuksena melko pysäyttävää.

Vihreiden entinen kansanedustajan Osmo Soininvaaran mukaan ei ole merkittävä ongelma, että ennusteiden mukaan jopa 15% suomalaisista työpaikoista tulee katoamaan seuraavan kymmenen vuoden kuluttua*.

Minun mielestäni tämä on ongelma, sillä todellisuudessa kukaan ei tiedä miten paljon ja millä tavalla tekoäly tulee arkeamme muuttamaan. Ei siis välttämättä paras tilanne suunnitelmallisuuden ja muutokseen varautumisen näkökulmasta.

Soininvaara ja Elinkeinoministeri Mika Lintilä kutsuvat tekoälyä ”uudeksi sähköksi”.

Kun sähkö keksittiin, silloinkaan ei osattu arvata, että mihin sitä käytetään.

Osmo Soininvaara

Vastahan tässä ollaan toipumassa teollisen Internetin ja digitalisaation hypestä ja nyt pitäisi olla vastaanottamassa tekoälyn vallankumousta. Miten tähän kaikkeen pitäisi varautua?

Tekoälyä vai älyttömyyttä?

Olen pohtinut tekoälyn merkitystä meillä Capnovassa ja jopa naureskellut ajatukselle, että 5 vuoden päästä asiakapalvelijan tuolilla voisi istua robotti, joka väsymättä kellon ympäri nakuttaa nimipalvelumuutoksia tai tekee palvelinympäristöjen ylläpitotöitä.

Palkaksi riittäisi ruiskaus öljyä kerran päivässä mekaanisten sormien niveliin ja vuosibonuksena hyvin tehdystä työstä voisi tarjota viikon latausaikaa robottien lomakodissa Punkaharjulla, yhdessä muiden hyvin työnsä suorittaneiden bottien kanssa.

Todellisuudessa en kuitenkaan usko, että robotti tai virtuaalisesti toimiva ”henkilöresurssi” voisi meillä koskaan korvata oikeita ihmisiä. Asiakkaamme haluavat henkilökohtaista palvelua ja lihaa sekä verta olevan asiantuntijan heidän ongelmiaan ratkomaan. Tämä on myös meidän suurin erottava tekijä kilpailijoimme verrattuna.

Se mikä tekoälyssä minua kiehtoo on ns. ”tauhkan” eli perusmuotoisen manuaalisen työn automatisointi tekoälyn avulla. Kuinka paljon olisikaan mahdollista vapauttaa asiantuntijoidemme aikaa haastavampiin projekteihin, jos triviaalit duunit olisi mahdollista tunkata kuntoon taustalla botin toimesta? Veikkaan, että paljon.

Vähintään yhtä kiinnostavaa on datan analysointiin liittyvän tekoälyn hyödyntäminen osana muuta tekemistä. Soininvaarakin* arvioi, että ”Ihmiset pystyvät tekemään vaativampia tehtäviä kuin nykyään koska ihmisen ja tekoälyn osaaminen on yhdessä enemmän”. Tämän ajatuksen ostan kyllä täysin.

Nuoret pärjää, mites me aikuisikään ehtineet?

Kävi miten kävi, tekoäly tulee mullistamaan maailman. Diginatiivit nuoret varmasti pysyvät kehityksessä mukana, mutta miten käy meidän jo varttuneempaan ikään ehtineiden?

Huomasin, että www.bottikoulu.fi -verkkotunnus olisi vapaana. Pitäisikö varata domain ja alkaa tarjota +30-vuotiaille suunniteltua aikuisten uudelleenkoulutusta tekoälyn vallankumoukseen liittyen?

Mikä on sinun kokemuksesi tai mielipiteesi tekoälyn vaikutuksesta omaan duuniisi?

-Mikko-

 

Lähteet

*Lasten ja nuorten säätiön ja Tieto Oy:n yhteistyössä teettämä kyselytutkimus 2018

* Tekoälyajan työ: neljä näkökulmaa talouteen, työllisyyteen, osaamiseen ja etiikkaan, Koski O. & Husso K. 2018 (https://tem.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-327-311-5)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *